Ensimmäinen hoito on nk. asentohoito, jossa yläraaja tuetaan sidoksella tai muulla vastaavalla tavalla rinnan päälle. Tällä pyritään minimoimaan hermoihin kohdistuva venytys. Asentohoito kestää keskimäärin kaksi viikkoa.
Asentohoito voidaan tehdä kuvan kaltaisella verkkosidoksella tai muulla tavoin, esimerkiksi tukemalla yläraaja vaatetuksen avulla oikeaan asentoon.
MAGNEETTITUTKIMUS
Magneettikuvaus (MRI) on säteetön ja kivuton tutkimus. Magneettikuvauksen aikana potilaan tulee olla liikkumatta, minkä vuoksi pienet lapset joudutaan nukuttamaan tutkimuksen ajaksi. MRI tutkimus kestää n. 30-45 minuuttia. Kaularangan magneettitutkimus tehdään 1-6 kuukauden iässä, mikäli harkitaan olkahermopunoksen korjausleikkausta. Nykytekniikalla magneettikuvauksella voidaan luotettavasti todeta olkapunoksen avulsiovammat ilman selkäydinnesteeseen ruiskutettavaa varjoainetta. Olkanivelen magneettitutkimuksia tehdään vanhemmille potilaille, joille suunnitellaan olkanivelen toimintaa parantavia kirurgisia toimenpiteitä.
ENMG-tutkimuksella (elektroneuromyografia) pyritään selvittämään olkahermopunosvaurion sijainti ja vamman vaikeusaste mittaamalla hermojen johtumisnopeuksia sekä rekisteröimällä eri lihasten ärsykevasteita. Luotettava ENMG-tutkimukseen perustuva arvio vamman ennusteesta voidaan tehdä vain osassa tapauksia. Tämän lapselle vaarattoman tutkimuksen aikana käytetään pieniä neulaelektrodeja, mikä aiheuttaa lievää kipua.
Ultraäänikuvaus on säteetön ja kivuton tutkimus, joka kestää noin 15 minuuttia.Lastenklinikalla tehdään molempien olkanivelten ultraäänitutkimus kaikille olkapunoksen syntymävaurion saaneille lapsille kolmen kuukauden iässä ellei yläraajojen toiminta ole tähän mennessä palautunut normaaliksi. Tutkimus toistetaan tarvittaessa kuuden kuukauden ja yhden vuoden iässä. Pysyvän olkahermopunosvaurion saaneille lapsille voi kehittyä vauriopuolen olkanivelen löysyys, joka on useimmiten todettavissa jo kolmen kuukauden ikäisenä. Ultraäänellä tutkitaan olkanivelen muotoa ja tukevuutta. Ultraäänitutkimuksen avulla voidaan myös seurata vastetta Botox-hoidolle.
LEIKKAUSHOITO
Hermokirurgia
Mikrokirurgisella olkahermopunosvamman korjauksella voidaan ennustetta parantaa osalla vaikean hermovamman saaneista potilaista. Leikkauspäätös tehdään näissätapauksissa ensimmäisen puolentoista vuoden iässä, joissakin tapauksissa myöhemminkin. Mitä laajemmalta ja vakavammalta vamma vaikuttaa sitä aikaisemmin leikkaus suoritetaan. Valtaosa näistä toimenpiteistä on viime vuosina tehty Helsingin ja Tampereen yliopisto-sairaaloissa.Olkahermopunos paljastetaan solisluun yläpuolelle tehdystä poikittaisesta viillosta.Joissakin tapauksissa viiltoa saattaa joutua laajentamaan, mikäli kirurgisesti korjattava vaurio käsittää koko olkahermopunoksen. Vamman laajuus ja vaikeusaste selvitetään juurikohtaisesti.
Revenneiden hermonpäiden välissä on yleensä arpikudosta, joka poistetaan. Parhaat edellytykset hermovamman toipumiselle saadaan suoralla hermonpäiden yhteenompelulla, mutta lähes aina arven poiston jälkeen hermonpäät ovat niin kaukana toisistaan että alue joudutaan silloittamaan hermosiirteillä. Nämä siirteet otetaan yleensä potilaan toisesta tai molemmista pohkeista. Siirteinä voidaan myös käyttää leikkausalueen tai vammautuneen raajan tuntohermohaaroja.
Olkahermopunosvaurion mikrokirurginen korjausleikkaus kestää tavallisesti useita tunteja. Pitkästä nukutuksesta johtuen potilaan välitön välitön leikkauksen jälkeinen seuranta tapahtuu joissakin tapauksissa teho-osastolla. Avulsoitunutta hermoa ei voi kiinnittää takaisin selkäytimeen siten, että merkittävää toipumista voisi odottaa. Avulsoituneen juuren raajanpuoleiset säikeet voidaan kuitenkin liittää johonkin toimivaan hermoon neurotisaatio). Neurotisaatio voidaan tehdä avulsiojuuren viereisellä hermojuurella =intrapleksaalinen neurotisaatio) tai jollakin olkahermopunoksen ulkopuolisella hermolla (=ekstrapleksaalinen neurotisaatio) esim. yhdennentoista aivohermon päätesäikeillä n. accessorius). Ihmisellä ei ole varsinaisesti ylimääräisiä hermoja, joten avulsiojuuria neurotisoitaessa menetetään aina jotakin. Hermojen yhteenliittäminen tehdään yleensä hyvin ohuella langalla ja/tai kudosliimalla. Korjauksen suojaamiseksi lapsen yläraajaa ja päätä tuetaan leikkauksen jälkeen vartalosidoksella tai ortoosilla 2-3 viikon ajan. Liikeharjoittelu aloitetaan uudestaan sidoksen poiston jälkeen.
Hermovamman aiheuttama lihasepätasapaino johtaa osalla potilaista nivelten liikerajoituksiin ja deformiteetteihin huolimatta huolellisesti toteutetusta liikeharjoittelusta. Olkanivelten tukevuus on tutkittava säännöllisesti kaikilla pysyvän vaurion saaneilla potilailla. Olkanivelen epätukevuus ei aina korjaudu Botox-hoidolla – näissä tapauksissa olkanivelen kongruenssi (=paikallaan/sijoillaan olo)palautetaan kirurgisesti. Hoitamattomana olkanivelen löysyys johtaa olan ulkokiertorajoitukseen ja nivelen epämuotoisuuteen mikä altistaa nivelrikolle. Heikkoa/puuttuvaa ulkokiertoa voidaan osassa tapauksia parantaa jännesiirroin.
Pieni osa potilaista saattaa hyötyä myös kyynär-, ranne- ja sorminivelien toimintaa parantavista toimenpiteistä
Kipsikaukalo on yksi tapa jota on käytetty silloin kun on haluttu varmistaa myös se, ettei lapsen pää pääse liikkumaan.
LASTAHOITO
Lastamuovista tehty kaukalo toimii samalla periaatteella kuin kipsikaukalo, ts. myös pää on tuettu. Muovinen tuki on kuitenkin jonkin verran kevyempi kuin kipsikaukalo.
Pysyvissä vaurioissa joka kolmannelle lapselle kehittyy vauriopuolen olkanivelen löysyys, mikä johtaa hoitamattomana olkaluun pään osittaisen sijoiltaanmenoon, olan ulko-kierron rajoittumiseen, nivelen epämuotoisuuteen ja lopulta nuorella aikuisiällä nivelrikkoon. Riittävän aikaisin toteutetulla (3-9 kuukauden iässä) sisäkiertäjien Botox-hoidolla, sekä muutaman viikon asentohoidolla (ulkokiertolasta) saadaan olkanivelen tukevuuspalautettua merkittävällä osalla näistä potilaista. Botoxia voidaan käyttää myös kyynärnivelen lihastasapainoa parantamaan.Botulinumtoksiini (Botox) on hermomyrkky, joka salpaa hermolihasliitoksen ohimenevästi. Botoxin vaikutus alkaa nopeasti ja kestää yleensä muutaman kuukauden. Botox ruiskutetaan ohuella neulalla lihaksen sisään mielellään 2-3 eri kohtaan. Botox-ruiske voidaan useimmiten antaa ilman nukutusta ja se vastaa lähinnä rokotusta. Injektiokohdan iho voidaan ennen ruisketta puuduttaa EMLA-salvalla.Kuvassa botox-hoidon jälkeen käytettävä yölasta.