FYSIOTERAPIA
Ensimmäinen terapiamuoto on fysioterapia, jota lapsi saa, jos toipuminen ei ole ollut riittävää. Terapia tapahtuu lääkärin lähetteellä ja sen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.
Tärkeimmät fysioterapeuttiset tavoitteet ovat:
– Yläraajan nivelten liikelaajuuksien ylläpitäminen
– Lihasvoiman parantaminen
– Symmetristen toimintojen aktivointi
– Normaalin motorisen kehityksen tukeminen (esim. ryömiminen, konttaus ja kävely)
– Itse harjoittelun lisääntyminen ja hyvien liikunnallisten harrastusten löytyminen.
TOIMINTATERAPIA
Toimintaterapia aloitetaan yleensä kun lapsi on leikki-iässä. Myös toimintaterapian tarve arvioidaan aina yksilöllisesti ja se tapahtuu lääkärin lähetteellä.
Toimintaterapian avulla pyritään ehkäisemään ja korjaamaan toimintakyvyn rajoituksia. Terapian tavoitteena on auttaa lasta tai nuorta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti ikätasoisista taidoista yläraajan toiminnan rajoituksista huolimatta.
MUUT TERAPIAMUODOT
Kuntoutusmuotoja on useita. Yleisimmän fysioterapian ja toimintaterapian lisäksi lapsilla voidaan kokeilla muitakin terapiamuotoja. Näitä voi olla esimerkiksi fysioterapiaan liitetty allasterapia, ratsastusterapia ja esimerkiksi taideterapia. Periaatteessa kaikki kaksikätinen toiminta, joka vahvistaa esimerkiksi tasapainoa tai kummankin käden käyttöä, voidaan laskea terapiaksi. Ratsastusterapiassa mm. vahvistetaan lapsen tasapainoa ja kummankin käden käyttöä hevosta ohjattaessa. Myös hoitotoimenpiteissä painotetaan, että kaikki tehdään kaksikätisesti. Tasapainon vahvistaminen on tärkeää esimerkiksi siksi, että lapsi kaatuessaan voisi säilyttää tasapainon paremmin, vaikka molemmilla käsillä ei saisi otettua tukea. Kaksikätinen toiminta myös lisää aina lapsen omaa toimintaa ja varmuutta toimia myös heikon käden kanssa. Ratsastusterapiaa toteutetaan joissain ratsastuskouluissa ja –keskuksissa ympäri suomen ja siihen voi kysyä maksusitoumusta hoitavalta taholta. Yleensä sitä harkitaan tapauksesta riippuen vasta kouluiän kynnyksellä, jos vamman laatu vielä vaatii sitä. Taideterapiatunteja voi ottaa yksityisesti erilaisista taidekouluista ja –opettajilta. Allasterapiaa voi saada fysioterapian yhteydessä niissä paikoissa, joissa terapeutin on mahdollisuus käyttää hyväkseen allasta. Terapeutin tulee olla myös suorittanut allasterapia-koulutus.
SÄHKÖHOITO
PAINEVAATE, PAINEHANSKA
KINESIOTEIPPAUS
LAPSEN KUNTOUTUS KOTONA
Lapsen vammautuminen vaikuttaa perheen jokapäiväiseen elämään.
Olkahermopunosvaurioon liittyvä kuntoutus painottuu pääosin vanhempien ohjaukseen ja tätä kautta kotona, lapsen arjessa toteutuvaan liikeharjoitteluun sekä lapsen päivittäisistä toiminnoista selviytymisen tukemiseen.
Nivelten passiivisten liikelaajuksien ylläpitäminen päivittäisen jumpan avulla on tärkeää. Jo asentohoidon aikana yläraajaan on hyvä antaa erilaisia tuntoaistimuksia sivelemällä ja hieromalla sitä esim. sormin tai vesivärisiveltimellä. Näin tietoisuus vaurioituneesta yläraajasta vahvistuu.
Lisäksi lasta tulee rohkaista, kannustaa ja innostaa toimimaan kaksikätisesti ja käyttämään myös ”huonoa” kättään. Nämä harjoitteet tapahtuvat arki askareitten lomassa leikin varjolla.
Kotiharjoitteluohjeet 0-2-vuotiaiden Erb-lasten vanhemmille
Mahallaan olon helpottamiseksi rintakehän alle voi kääriä esim. viltin tai pyyhkeen kompensoimaan heikkoa kättä ja mahdollistamaan lapselle luontainen leikki asento.
Konttausharjoittelussa vatsan alle laitettu tuki mahdollistaa painon varauksen myös heikommalle kädelle ja totuttaa ja vahvistaa kättä, jotta konttaus mahdollisesti onnistuu myöhemmin ilman tukea.
OSTEOPATIA
Osteopatia Erbin pareesin hoidossa – opas lapsen vanhemmille