HALVAUSTYYPIT
Varsinaisesti Erbin pareesi tarkoittaa olkahermopunoksen ylimpien juurien (C5-C6) vauriota. Vaurio voi ylettyä myös C7 juureen. Erb-Klumpken pareesiksi kutsutaan halvaustyyppiä, jossa kaikki hermojuuret (C5 – T1) ovat vaurioituneet. (Arkikielenkäytössä termiä Erbin pareesi käytetään kummastakin tapauksesta.) Halvaustyyppiä, jossa olkahermopunoksen alaosa on vaurioitunut (Klumpken pareesi), tavataan harvoin.
Vaikeisiin vaurioihin saattaa liittyä palleahermon ja/tai olkapunoksen vieressä kulkevan sympaattisen hermosäikeistön vaurio joka ilmenee ns. Hornerin syndroomana. Palleahermovamma voi aiheuttaa lapselle hengitysvaikeuksia, jotka voivat vaatia pikaista hoitoa. Hornerin syndrooma on puolestaan vaaraton, mutta viittaa esiintyessään olkahermopunoksen vaikeaan pysyvään vammaan. Hornerin syndrooma ilmenee vammapuolen yläluomen roikkumisena ja mustuaisen supistumisena. Lisäksi vammapuolensilmä vetäytyy hiukan tavallista syvemmälle silmäkuoppaansa. Nämä muutokset häviävät usein itsestään ainakin osittain.
Vaikeissa synnytyksissä olkahermopunosvaurion lisäksi solis- tai olkaluu voivat murtua.
Murtuma voi aiheuttaa yläraajan ohimenevän käyttämättömyyden, niin sanotun pseudopareesin. Murtumat paranevat oireettomaksi muutamassa viikossa.
Tavallisesti lapsi on kuitenkin yläraajan hermovauriota lukuunottamatta muuten täysin terve. Yleensä olkahermopunosvaurio on toispuoleinen, mutta se voi olla myös molemminpuolinen, jolloin kummankin yläraajan olkahermopunos on vaurioitunut.
HERMOVAURIOT
Kun hermosolu katkeaa, sen vauriokohdasta raajan päin menevä osa tuhoutuu. Selkäytimen puoleinen pää sen sijaan kasvaa ja koittaa näin luoda hermoyhteyden uudelleen. Hermoilla on elämää yllä pitävä vaikutus lihaksissa. Kun lihasta hermottava hermosolu tuhoutuu, vaikuttaa se myös lihakseen. Jos hermotus ei palaudu n. 1,5-2 vuoden sisällä vammautumisesta, lihasten toiminta ei enää pysty alkamaan. Tunto sen sijaan voi palautua useidenkin vuosien jälkeen.
Jos ääreishermosäie katkeaa, sen vauriokohdasta raajaan päin menevä osa tuhoutuu
(Wallerin degeneraatio). Hermon sooma jää kuitenkin usein eloon ja alkaa parin vuorokauden kuluttua vammasta kasvattaa uutta hermosäiettä katkeamakohdasta kohti raajan ääreisosia. Tämä ns. regeneraatio on aina enemmän tai vähemmän epätäydellinen, ja sen edellytyksenä on, että katkenneiden hermojen päät ovat verraten lähellä toisiaan.
Hermovauriot on luokiteltu vaikeusasteen mukaan seuraavasti:
Neurapraxis:
Lievän venytyksen tai puristuksen aiheuttama tilapäinen hermoimpulssin
johtumishäiriö. Hermosäikeisiin ei tule pysyviä vaurioita ja toiminta palautuu täysin viimeistään muutaman viikon kuluessa vammasta itsestään.
Aksonotmensis:
Hermon venytyksen tai puristuksen aiheuttama vamma, jossa hermosyyt ovat katkenneet. Hermosyiden tukisolut ovat kuitenkin säilyneet hengissä eikä hermo ole ulkoisesti tarkastellen katkennut. Uudet hermosyyt voivat kasvaa kohde-elimiinsä tukisolutuppeja pitkin, mutta kasvuvauhti on hidas noin 1 mm vuorokaudessa. Leikkaushoidolla paranemista ei voi nopeuttaa.
Neurotmesis:
Hermo on ulkoisesti tarkastellen revennyt tai katkennut. Jos katkenneet
hermonpäät jäävät lähelle toisiaan, voi vaatimaton regeneraatio olla mahdollinen. Mikrokirurgisella hermon korjauksella saavutetaan kuitenkin useimmiten parempi tulos.
Avulsio:
Selkäydinhermon etu- ja/tai takajuuri ovat repeytyneet irti selkäytimestä. Tällainen vamma ei parane itsestään eikä sitä voi kirurgisestikaan korjata.
Joskus vauriokohtaan kasvaa hermosyiden ja arpikudoksen kasvun aiheuttama paksuuntuma eli neuroma. Hermosolut eivät jaksa regeneroitua tämän arpikudoksen läpi ja joskus sitä täytyy poistaa kirurgisesti.
Olkahermopunosvauriossa hermovaurio voi anatomisesti sijaita joko hermojuuressa, hermorungossa tai varsinaisessa olkahermopunoksessa. Käytännössä on kuitenkin vaikeaa erottaa vaurion sijaintia luotettavasti. Myös vaurion vaikeusastetta on alussa vaikea erottaa, koska oireet ovat samanlaisia. Eri hermojuurissa voi olla joko sama tai eri vaurio. Yleensä kuitenkin olkahermopunoksessa oleva vaurio on lievempi kuin hermojuuressa oleva. (Joka pahimmassa tapauksessa on avulsio)
Yleisin vauriokohta on nk. Erbin piste, eli C5 ja C6 juurten yhtymäkohta.
